Tyttö vieraan maan
Paljaat jalat kuljettamaan
Läpi myrskyn ja metsän
Jumalten valtakuntaan
Kasvot varjoissa saa
Havupuut kuiskimaan
Tuon nimen jonka vain
Harvat laskee huuliltaan
Voimat on hänessä
Niin kertoo laulut nuo
Sielu väkevä kuin terva
Vie jumalten luo
Metsä on noidan kehto
Sen tietää kaikk'
Illan tullen ei sinne muu
Tohdi astua jalallaan
Kädet parantajan sai
Vaikk' ei sit tiedä kukaan muu
Kasvot peloin puhuu vain kun
Kulkee ohitse muun
Noidan tie on
Yksinäisyys
Keskell' vieraiden silmäin
On harvas lempeys