Nouseppa luontoni loasta
Haltiani haon alta
Kerallani keikkumahan
Kanssani kavehtimahan
Kasvappa kanssani katsomahan
Luontoni liekki leikkimähän
Väkeni voima valaisemahan
Mantujen mahti tanssimahan
Kun kuolleen päivän aamu koittaa
Kun musta usva lankeaa
Jo kuiva ilma keuhkot polttaa
Ja elonlanka katkeaa
On saapuva surma soiden
Suuren kirkon sanasta
Kuolema korpimaiden
Rahavaltain valasta
Himoissansa hekumoivat
Verirahain valtiaat
Osingoilleen onanoivat
Kuolon, tuhon kauppiaat
Ja tuhon yöstä ylle kuolleen maan
Musta aurinko nousee kuolemaan
Lohdutonna laulu lintuin
Kadonneena kuusipuu
Ikuisuuteen ikimetsäin
Surulaulu kantautuu
Suuret surmankoneet viiltää
Sydänlihaa äitimaan
Jätöksistään maat jo kiiltää
Verisuonet saasteistaan
Himoissansa hekumoivat
Raiskareiden kuninkaat
Osingoilleen onanoivat
Tuhon tuovat tullessaan
Ja tuhon yöhön yltä kuolleen veen
Mustaan auringonlaskuun, ikuiseen pimeyteen
Ja alastonna makaa
Vailla suojaa, turvaa lain
Raiskattu emo maan
Eessä aikain lopun
Eessä tuhon tulvien
Nouskaa väet luonnon
Nouskaa väet maan
Himoissansa hekumoivat
Verirahain valtiaat
Osingoilleen onanoivat
Tuonelaan nyt saatetaan
Tuhon yöstä ylle kuolleen maan
Kuolleen maan
Musta aurinko nousee kulkemaan
Nousee kulkemaan
Tuhon jälkeen aika uusi saa
Aika syntyy uudestaan
Taas nousee Päivätär uniltaan
Äitimaa haudastaan
Haudastaan