Kummosennus on syvä, en pääse karkuun haikeaa
Vielä myös se mun mieltäni varjostaa
Mun surullinen mieli en löydä ulos, pääsyä itken yksin öisin
Kun kaikki kaatuu päälle vaan
Muistot mun kanssani joka päivä taistelee
Pimeät työt on kaikki mitä mä nään
Olen vain varju ilman tulevaisuutta
Toivo on kaukana ja hetken murenee
Minut yllätten enää, en jaksa taistella
Olen yksin maailma mua musertaa
Minne menet kun ei valoa näy
Mun sydän särkee ja itkuun mä jään
Ei ole mitään mistä saada voimaa
Ei ole ketään joka muu uudes
Katson teiliin ja viedä sieltä takaisin
Olen hukassa, ei kukaan ymmärrä mua
Hämärässä huoneessa yksin istuskelen
Epätoivo ahkistaa, en tiedä mitä teen
Kuka sen sanoo, koska parempi on
Kun surujen virta vain jatkaa kulkuaan
Minut yllätten enää, en jaksa taistella
Olen yksin maailma mua musertaa
Minne menet kun ei valoa näy
Mun sydän särkee ja itkuun mä jään
Ei ole mitään mistä saada voimaa
Ei ole ketään joka muu uudes
Katson teiliin ja viedä sieltä takaisin
Olen hukassa, ei kukaan ymmärrä mua
Hämärässä huoneessa yksin istuskelen
Epätoivo ahkistaa, en tiedä mitä teen
Kuka sen sanoo, koska parempi on
Kun surujen virta vain jatkaa kulkuaan
Kuka sen sanoo, koska parempi on
Kun surujen virta vain jatkaa kulkuaan
Minut yllätten enää, en jaksa taistella